Ranuan  seurakunnan vaiheita

Ranuan seurakunta perustettiin Suomen Keisarillisen Senaatin päätöksellä 8.11.1899. Uusi seurakunta sai alueekseen Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen seurakuntien syrjäisimpiä seutuja. Uuden kirkkoherrakunnan kirkonkokoukset alkoivat vuodesta 1900. Alueen suuruudeksi tuli n. 3700 km² ja alueella asui vajaat 2000 henkeä. Hallintoa hoiti alkuvaiheessa tuomiokapitulin määräämä kirkollisten asiain hoitaja, yleensä Pudasjärven kappalainen.

Piispa Juho Koskimies vihki Ranuan uuden kirkon 7.6.1914. Alttaritauluna oli aluksi opettaja Kaarlo Marikaisen pahville talomaalilla maalaama Golgatan tapahtumaa kuvaava työ. Vuoden 1950 tienoilla tehdyssä peruskorjauksessa kirkko sai nykyisen asunsa. Samassa yhteydessä kirkko sai nykyisen alttaritaulunsa Matti Visannin maalaaman Kristuksen toista tulemusta kuvaavan työn. Kaarlo Marikaisen suunnittelema pappila valmistui vuonna 1916 ja on nykyisin pappilamuseona. Seurakunnalla on kolme käytössä olevaa hautausmaata, kirkonkylässä, Simojärvellä ja Saukkojärvellä. Simojärvellä vaalitaan vanhaa perinnettä kokoontua joka heinäkuun toinen sunnuntai hautausmaajuhlille.

Ranuan ensimmäiseksi kirkkoherraksi määrättiin Oskari Heikki Jussila alkuvuodesta 1917, jolloin seurakunta saattoi aloittaa toimintansa itsenäisenä seurakuntana. Omien kirkonkirjojen pito alkoi samana vuonna. Ranuan seurakunnan pitkäaikaisimpia kirkkoherroja ovat olleet Ilmari Salonen vuosina 1939-1967 ja Viljo Juntunen vuosina 1973-2007. Seurakuntaan perustettiin toinen papin virka vuonna 1978.

Ranuan seurakunnan siviiliväestö kokonaisuudessaan oli evakkona Ruotsissa talven 1944-1945. Ranuan seurakunnan väkiluku oli 1960-luvulla enimmillään yli 7000 henkeä. Vuoden 2008 alussa väkiluku oli 4328 henkeä.

Seurakunnan alueella vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on ollut toimintaa 1860-luvulta saakka. Liikkeen toimesta on Ranualla järjestetty valtakunnalliset suviseurat vuosina 1973 ja 1989. Vuonna 1987 aloitti toimintansa Ranuan kristillinen kansanopisto, jonka taustayhteisönä on vanhoillislestadiolainen herätysliike. Muiden herätysliikkeitten vaikutusta seurakunnan alueella on varsin vähän.

Vanha pappila
Vanha pappila, nykyinen Kotiseutu- ja pappilamuseo